Positiivista pedagogiikkaa ja hyvinvointia

Kuvataideterapian opiskelujen jälkeen halusin jatkaa opintojani jollain, mitä voisin hyödyntää suoraan yläasteella työskentelyssä. Päädyin opiskelemaan keväällä 2022 positiivista pedagogiikkaa sekä laaja-alaisia hyvinvointitaitoja, johon koulutusta Suomessa järjestää Positive Education Oy. Koska opinnot järjestettiin etänä, pystyin suorittamaan ne työn ohessa. Syksyllä vietin tosin yhden kuukauden opintovapaalla keskittyen vain opiskeluun ja se olikin monella tapaa virkistävä kokemus, olinhan ollut työelämässä keskeytyksettä jo yli 20 vuotta.

Positiivinen pedagogiikka pähkinänkuoressa

Positiivinen pedagogiikka ammentaa positiivisesta psykologiasta. Siihen ja etenkin ratkaisukeskeiseen ajatteluun olinkin jo tutustunut taideterapian myötä. Positiivinen psykologia keskittyy elämän hyviin asioihin, mutta se ei suinkaan tarkoita, että huonoja puolia yritettäisiin jotenkin peitellä tai väheksyä. Ihmismielellä on kuitenkin taipumus jäädä vellomaan negatiivisiin tunteisiin ja jossain vaiheessa se ei enää tuota mitään edistystä tilanteeseen. Silloin on hyvä pysähtyä pohtimaan, mihin voi itse vaikuttaa tai mitä positiivista tilanteessa voisi olla. Se mihin keskityt, se myöskin kasvaa!

Hyvinvoinnin merkitys koulussa

Hyvinvoinnista tai lähinnä sen puutteesta puhutaan nykyisin paljon myös koulujen yhteydessä. Viime aikoina olemme saaneet lukea Pisa-tulosten laskusta ja syitä sille on milloin haettu opettajista, milloin opetussuunnitelmista, milloin älylaitteista ja oppilaista itsestään, koteja tietenkään unohtamatta. En halua mitenkään väheksyä nykyisiä tutkimuksia ja itsekkin huomaan muutoksen oppilaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Joskus kuitenkin toivoisin, että otsikoihin nostettaisiin myös asioita, joissa koululaitos on edistynyt. Esimerkiksi oppilaiden hyvinvointiin on jo muutaman vuoden ajan alettu kiinnittämään erityistä huomiota ja mahdollisia koulupudokkaita seurataan tarkalla silmällä ainakin omassa koulussani. Tutkittu tosiasia on, että fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoiva ihminen voi myös oppia. Se, että hyvinvoinnin esteet poistetaan ei vielä yksin riitä, vaan tilalle on tuotava hyvinvointia lisääviä asioita ja näitä on hyvä myös nuorille opettaa. Tähän kaikkeen käymäni koulutus antoikin paljon eväitä.

Mindfullnes taideopetuksessa

Etukäteen minua mietitytti mindfullneksen osuus opinnoissa. Minulla oli aiheesta niin negatiiviset ennakkoluulot yhden kokemuksen perusteella, että mietin jopa koko koulutukseen osallistumista. Tälläkin kertaa kävi kuitenkin niin, että perehdyttyäni aiheeseen, ymmärsin myös paremmin, mistä on kyse. Nykyisin aloitankin oppitunnit usein muutaman minuutin mittaisella läsnäoloharjoituksella. Vielä monet oppilaista suhtautuvat tähän hyvin epäluuloisesti, mutta osaan samaistua heidän tunteisiinsa omien kokemuksieni vuoksi. Samalla myös monet oppilaat pitävät näistä harjoituksista ja toivon heidän saavan näin työkaluja oman elämänsä johtamiseen. Läsnäolo on taiteen tekemisessä hyvin oleellinen taito ja siksi sen opetus on mielestäni luontevaa kuvataiteen tunneilla. Olen jo vuosia puhunut oppilaille siitä, kuinka on ihan eri asia, keksittyykö omaan työskentelyyn ja ehkä juttelee siinä samalla vai keskittyykö kaverin kanssa jutteluun ja työskentelee siinä ohessa. Se, kummalla tavalla toimii, näkyy yleensä myös lopputuloksessa. Olen siis jo aiemminkin puhunut heille läsnäolon tärkeydestä, mutta nyt osaan vielä paremmin sanoittaa viestiäni. En olisi ikinä ennen uskonut, että vedän oppilaille tällaisia harjoituksia, mutta olen iloinen, että uskalsin kokeilla uutta. Mindfullnes ei ole enää minulle epämääräistä kaavamaista rentoutusta vaan aivojumppaa, jolla voin kehittää omaa levotonta mieltäni.

Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian ohjaajan koulutus

Talvella 2021 suoritin Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian ohjaajan -opinnot. Suomessa tähän kouluttaa yksityinen oppilaitos Alfa Partners Academy Finland. Ohjaajan opintojen jälkeen koulussa voi jatkaa myös ammatilliselle tasolle. Itse lähdin etsimään ohjaajan koulutuksesta työkaluja oppilaiden kohtaamiseen ja etenkin huonosti voivien nuorten ymmärtämiseen.

Ratkaisukeskeinen kuvataideterapia käyttää kuvaa eri muodoissaan ajattelun, keskustelun ja reflektoinnin apuna. Kuvaa ei arvoteta, eikä aikaisempaa taiteellista kokemusta tarvita. Nähdäkseni se sopii parhaiten ihmiselle, jolle kuvan tekeminen on jollain tapaa mieluisaa. Kuvan avulla ongelmia voi etäännyttää ja tarkastella ikään kuin ulkoa päin, itsestä erillisenä osana. Joskus tämä voi auttaa ikävistäkin asioista puhumista.

Ratkaisukeskeinen psykologia pohjaa ajatukseen, että jokainen ihminen tietää parhaiten itse, mikä hänelle on hyväksi. Terapeutin tehtävänä on auttaa löytämään näitä ratkaisuja ja vahvistaa asiakkaan itsetuntoa. Sen sijaan, että mietitään mikä kaikki on pielessä, on joskus hyvä pysähtyä ajattelemaan myös kaikkea sitä, mikä on hyvin. Ongelmia lähestytään pienin askelin ja konkreettisin teoin.

Toisin näkemisen taito on myös oleellinen osa ratkaisukeskeisyyttä. Monen asian voi nähdä negatiivisena tai positiivisena. Esimerkiksi hitaus voi olla harkitsevuutta tai äänekkyys rohkeutta. Olenkin harjoitellut sanoittamaan luokassa tapahtuvia tilanteita uudelleen positiivisuuden kautta ja tämä on parantanut kärsivällisyyttäni oppilaita kohtaan.

Opintojen aikana luimme ratkaisukeskeisen psykologian kirjallisuutta, pidimme oppimispäiväkirjaa sekä teimme monia käytännön harjoituksia itse ja opettelimme ”oikein” kysymistä parin kanssa. On muuten yllättävän vaikeaa kuunnella ja kysyä tarjoamatta vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Opettajana etenkin olen tottunut neuvomaan. Nyt osaan toivottavasti vielä paremmin kuunnella, milloin oppilas kaipaa neuvoa, milloin vain keskustelua.

Vaikka harjoituksissa tehtyjä kuvia ei arvioitu, eikä tarkoituksena ollut kehittyä kuvantekijänä, löysin kuitenkin uutta rentoutta omaan kuvantekemiseeni. Tärkeintä on tosiaan tekeminen, ei lopputulos! Tästä olen puhunut kyllä aina oppilailleni, mutta omaan tekemiseeni tämä ei ole ihan yltänyt. Olen onnistunut ratkaisukeskeisen kuvataideterapian avulla vaimentamaan sisäistä kriitikkoani ja löytämään lisää iloa tekemiseen.

Koko kylä maalaa, yhteisöllinen taidetapahtuma

Kesällä 2021 Taika ry toteutti Pielaveden torille yhteisöllisen taidetapahtuman ”Koko kylä maalaa”. Olin saanut idean asfalttiin maalatusta räsymatosta jo edellisenä kesänä istuskellessani putiikkimme edessä katsellen edessä avautuvaa hieman ankeaa toria. Idea ei suinkaan ole omani, vaan vastaavia mattoja on maalattu usealle paikkakunnalle Suomessa.

Saimme talven aikana Pielaveden kunnalta luvan toteuttaa maalauksen vesiliukoisilla maaleilla, joten kesällä sitten päästiin tositoimiin. Paikallinen K-rauta lahjoitti maalit, joilla pääsimme alkuun ja Leipomo Puustelli tarjosi ensimmäisen päivän maalaajille pullaa ja Taika ry keitti kahvit. Kesän aikana myös moni paikallinen toi omia maalipurkkien loppuja, joilla saatiinkin mattoa maalattua koko torin pituudelta.

Pielavesi-Keitele lehti kävi tekemässä taidetapahtumasta pienen uutisen.

Oli ilahduttavaa huomata kuinka moni oli kiinnostunut osallistumaan räsymaton toteutukseen. Joillakin saattoi olla pieniä epäilyksiä maton tarkoituksesta, mutta hyväksyntä löytyi, kun kerroin, että maton on tarkoitus tuottaa iloa ihan kaikille! Jokainen pystyi tässä matalan kynnyksen taidetapahtumassa tekemään jotakin. Aamuisin esimerkiksi tarvittiin asfaltin pesijää ja mittamiehiä vetämään suorat linjat matolle, ennen kuin varsinainen maalaus pääsi alkamaan. Jokainen maalari sai valita mieluisan värin tarjolla olevista maaleista ja maalata sen verran kun jaksoi. Joku kävi monena päivänä ja joku maalasi vain yhden raidan. Jos polvet eivät taipuneet kyykkyyn, niin ainakin pystyi ohjeistamaan muita tai muistelemaan oikean maton kutomista. Kävipä yksi koirakin jättämässä mattoon vaaleansiniset tassunjälkensä.

Yhteisöllisen taidetapahtuman vetäminen oli minulle ensimmäinen laatuaan. Vaikka yläasteella olen tottunut ohjeistamaan isojakin joukkoja, oli räsymaton maalaus melko erilaista. Parasta oli, että työskentely perustui vapaaehtoisuuteen ja tuotti iloa kaikille osallistujoille, mutta myös sivusta seuraajille!

PopUp Putiikki, kesäkauppiaana Pielavedellä

PopUp Putiikki Pielavesi

Kesällä 2020 pyöritimme aiemmin perustetun Taika Ry:n tiimoilta kesäkauppaa Pielavedellä. Yhdistys koostuu lähinnä paikallisista taiteilijoista, käsityöläisistä ja pientuottajista. Itse lasken itseni lähes paikalliseksi, olenhan viettänyt kesäni Pielavedellä jo yli 40 v. PopUp Putiikki toimi myyntiväylänä jäsenten tuotteille. Valikoimista löytyi mm. paikallista mansikkaa, hunajaa, ruisleipää, keramiikkaa, taidetta ja erilaisia käsitöitä.

PopUp Putiikki sijaisti hyvällä paikalla, torin reunalla vanhassa liikehuoneistossa. Muistan itse käyneeni lapsena kaupassa ostamassa lauantaimakkaraa isäni kanssa. Myöhemmin paikalla toimi rautakauppa. Nykyisin huoneistossa on lounasravintola Kahvikulma, mutta rakennuksen toiseen päähän on jäänyt sopivasti tyhjää tilaa, jonka me saimme käyttöömme. Pielaveden kunta oli meille oivallinen kumppani. Kunta nimittäin maksoi tilan vuokran ja Putiikin yhteydessä toimi myös kunnan infopiste, joka työllisti paikallisia nuoria kesän ajan. Me siis hyödyimme ilmaisesta tilasta, mutta vastaavasti pidimme huolta myös nuorista kesätyöläisistä.

Kesän alussa tuotti hieman haastetta saada ihmiset huomaamaan, että meillä oli myös myymälä, ei vain kunnan infopiste. Liiketilan edustaa somistamalla asiakkaat onneksi löysivät nopeasti myös myymälämme ja kesä olikin varsin tuottoisa. Jatkossa joudumme kuitenkin ehkä miettimään vielä tarkemmin Putiikin nimeä ja mainostusta, jotta saamme kaupankäynnin vauhdikkaammin alkuun.

Itse nautin taas uuden oppimisesta. En ollut koskaan käyttänyt kassakonetta tai maksupäätettä ja sainkin paljon arvokasta oppia käytännön kaupankäynnistä. Hauskaa oli myös PopUp Putiikin sisustaminen. Yhdistys oli saanut jo aiemmin lahjoituksena vanhoja myymäläkalusteita sekä muita vanhoja huonekaluja, joten Putiikissa oli kivaa rouheutta. Mielenkiintoista oli myös miettiä tuotteiden sijoittelua myynnin kannalta sekä seurata asiakkaiden liikkumista tilassa. Asiakkaiden kanssa juttelu oli minulle luontevaa johtuen varmasti opettajan ammatin tuomasta kokemuksesta tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Huomasin myös, että puulle painetut kortit liikkuivat Putiikissa paremmin kuin verkkokaupassa. Opin, että iso osa kortin ostokokemusta on puun tuntu kädellä ja myyjän kertomat erilaiset ideat siitä, miten korttia voisi käyttää.

Torielämää ja markkinoita

Yhdistyksemme järjesti myös torille matalan kynnyksen tapahtumia koronan hiljaiselon keskelle. Kirpputoripäivinä kuka tahansa sai tulla torille myymään ilman erillistä paikkamaksua ja elävää musiikkiakin oli tarjolla. Opin kuinka valtavan iso merkitys säällä on toritapahtumille, mutta tämä tuskin oli yllätys kenellekkään 😉 Ensi kesäksi meillä onkin jo uusia ideoita torin piristykseksi. Myös yhteistyötä muiden torin yrittäjien kanssa on tarkoitus jatkaa.

Kauden lopuksi raahasimme putiikkimme vielä Vaaraslahden markkinoille. Opettavainen kokemus telttojen pystytyksineen oli sekin. Osaan nyt arvostaa torimyyjiä ja erilaisia pienyrittäjiä, jotka kiertävät erilaisia messuja ja tapahtumia. On muuten valtavan työläs tapa ansaita elantonsa.

Saa nähdä jatkuuko ensi kesänä vilkas kotimaanmatkailu, jos koronarajoitukset puretaan tai tuleeko uusia asiakkaista taas normaalien tapahtumien myötä. Innolla odotan joka tapauksessa ensi kesää PopUp Putiikin kassaneitinä!

Toiminimen perustaminen sivutoimisena yrittäjänä

sininen kirahvi käävän päällä

Kuinka toiminimen perustaminen tuli itselleni ajankohtaiseksi?

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, kesällä 2019 olin tilanteessa, missä omistin laatikkokaupalla postikortteja, jotka odottivat uusia omistajia. Mukavuudenhaluisena ihmisenä torille myyjäksi lähteminen ei houkuttanut, koska torille oli pitkä matka ja Suomen kesä epävakaa. Oli siis löydettävä jälleenmyyjiä. Oli siis perustettava jonkin sortin firma, jotta toiset firmat ostaisivat minulta tuotteita.

Osakeyhtiön perustaminen on nykyisin helpottunut, koska pääomaa ei enää tarvita. Se tuntui kuitenkin turhan järeälle hankkeelle Takaisin luontoon -hyväntekeväisyyspostikortteja varten. Nykyisin on myös monenlaista palvelua ns. kevytyrittäjyyden uralla, jolloin ei tarvitse itse huolehtia esim. verojen maksamisesta. Koska kuitenkin tykkään opetella uusia asioita, päätin perustaa saman tien oman toiminimen.

Toiminimen perustaminen on helppoa. Netti on pullollaan ohjeita toiminimen perustamiseen. Yritä.fi- sivustot sekä Yrityksen perustaminen.net-sivustot olivat molemmat itselleni hyödyllisiä tiedonlähteitä ja niiden avulla sain toiminimen käyntiin.

Toiminimiyrittämisen aloittaminen on edullista. Kaupparekisteriin ilmoittautuminen maksaa sähköisesti 60e. Sekään ei ole välttämätöntä, mutta suotavaa. Toiminimen verotus on myös yksinkertaista, etenkin pienellä bisneksellä. Sinun rahasi ovat myös toiminimen rahoja 😉 Koska olen päätoiminen opettaja, niin oletan, että yrittäjyydelle ei tule tulevaisuudessakaan olemaan paljoa aikaa ja toiminta pysyy pienenä. Siksikin toiminimi tuntui järkevälle vaihtoehdolle.

Arvonlisäveroa tarvitsee maksaa vasta 10 000 e ylittävältä summalta. Jos ilmottaudut kuitenkin arvonlisävelvolliseksi, voit vähentää alvit verotuksessa. Itse päätin lähteä saman tien tähänkin kelkkaan, niin kaupankäynti jälleenmyyjien kanssa on selkeämpää.

Itselleni eniten päänvaivaa aiheutti toiminimen nimen valinta. Valokuviin keskittyvät sivuni olivat aiemmin toimineet Kuvasavo -nimellä ja nykyiset nettisivut taas Kerran kuvassa -nimellä. Toisaalta olisin halunnut nimen olevan Kerran tai Kerran.fi, koska molemmat olivat lyhyitä ja helppoja muistaa. Nämä eivät kuitenkaan menneet kaupparekisteristä läpi, vaan nimeksi valikoitui lopulta Kerran kuvassa. Siihenkin olen kyllä ollut tyytyväinen.

Vaikka olo on ajoittain kuin vieraalla planeetalla näissä yrityskuvioissa, niin nykyisin ainakin ymmärrän paljon paremmin, kuinka tuotteen hinta muodostuu ja minkä verran siitä jää tekijälle käteen. Arvostan yksityisyrittäjiä nyt vielä enemmän, kuin ennen toiminimen perustamista. Arvostan myös enemmän työtäni opettajana ja sen mukana tuomaa taloudellista vakautta. Omalla stressinsietokyvylläni ihan kokopäiväinen yrittäjyys ei taitaisi olla se paras vaihtoehto.