Kesällä 2020 pyöritimme aiemmin perustetun Taika Ry:n tiimoilta kesäkauppaa Pielavedellä. Yhdistys koostuu lähinnä paikallisista taiteilijoista, käsityöläisistä ja pientuottajista. Itse lasken itseni lähes paikalliseksi, olenhan viettänyt kesäni Pielavedellä jo yli 40 v. PopUp Putiikki toimi myyntiväylänä jäsenten tuotteille. Valikoimista löytyi mm. paikallista mansikkaa, hunajaa, ruisleipää, keramiikkaa, taidetta ja erilaisia käsitöitä.
PopUp Putiikki sijaisti hyvällä paikalla, torin reunalla vanhassa liikehuoneistossa. Muistan itse käyneeni lapsena kaupassa ostamassa lauantaimakkaraa isäni kanssa. Myöhemmin paikalla toimi rautakauppa. Nykyisin huoneistossa on lounasravintola Kahvikulma, mutta rakennuksen toiseen päähän on jäänyt sopivasti tyhjää tilaa, jonka me saimme käyttöömme. Pielaveden kunta oli meille oivallinen kumppani. Kunta nimittäin maksoi tilan vuokran ja Putiikin yhteydessä toimi myös kunnan infopiste, joka työllisti paikallisia nuoria kesän ajan. Me siis hyödyimme ilmaisesta tilasta, mutta vastaavasti pidimme huolta myös nuorista kesätyöläisistä.
Kesän alussa tuotti hieman haastetta saada ihmiset huomaamaan, että meillä oli myös myymälä, ei vain kunnan infopiste. Liiketilan edustaa somistamalla asiakkaat onneksi löysivät nopeasti myös myymälämme ja kesä olikin varsin tuottoisa. Jatkossa joudumme kuitenkin ehkä miettimään vielä tarkemmin Putiikin nimeä ja mainostusta, jotta saamme kaupankäynnin vauhdikkaammin alkuun.
Itse nautin taas uuden oppimisesta. En ollut koskaan käyttänyt kassakonetta tai maksupäätettä ja sainkin paljon arvokasta oppia käytännön kaupankäynnistä. Hauskaa oli myös PopUp Putiikin sisustaminen. Yhdistys oli saanut jo aiemmin lahjoituksena vanhoja myymäläkalusteita sekä muita vanhoja huonekaluja, joten Putiikissa oli kivaa rouheutta. Mielenkiintoista oli myös miettiä tuotteiden sijoittelua myynnin kannalta sekä seurata asiakkaiden liikkumista tilassa. Asiakkaiden kanssa juttelu oli minulle luontevaa johtuen varmasti opettajan ammatin tuomasta kokemuksesta tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Huomasin myös, että puulle painetut kortit liikkuivat Putiikissa paremmin kuin verkkokaupassa. Opin, että iso osa kortin ostokokemusta on puuntuntu kädellä ja myyjän kertomat erilaiset ideat siitä, miten korttia voisi käyttää.
Torielämää ja markkinoita
Yhdistyksemme järjesti myös torille matalan kynnyksen tapahtumia koronan hiljaiselon keskelle. Kirpputoripäivinä kuka tahansa sai tulla torille myymään ilman erillistä paikkamaksua ja elävää musiikkiakin oli tarjolla. Opin kuinka valtavan iso merkitys säällä on toritapahtumille, mutta tämä tuskin oli yllätys kenellekkään 😉 Ensi kesäksi meillä onkin jo uusia ideoita torin piristykseksi. Myös yhteistyötä muiden torin yrittäjien kanssa on tarkoitus jatkaa.
Kauden lopuksi raahasimme putiikkimme vielä Vaaraslahden markkinoille. Opettavainen kokemus telttojen pystytyksineen oli sekin. Osaan nyt arvostaa torimyyjiä ja erilaisia pienyrittäjiä, jotka kiertävät erilaisia messuja ja tapahtumia. On muuten valtavan työläs tapa ansaita elantonsa.
Saa nähdä jatkuuko ensi kesänä vilkas kotimaanmatkailu, jos koronarajoitukset puretaan tai tuleeko uusia asiakkaista taas normaalien tapahtumien myötä. Innolla odotan joka tapauksessa ensi kesää PopUp Putiikin kassaneitinä!
